Historia

Lestijärven Kotiseutuyhdistyksen perustava kokous pidettiin Tapanin päivänä 1954. Kokouksessa olivat läsnä Uuno Hakola, Nestori Tuikka, Svantte Hautakangas, O.K. Mattila,  Arvo Tuikka, Kalle Rinne, Väinö Hirvinen,  Iida Silta-aho, Arvo Silta-aho ja Pentti Laasanen.  Uuden kotiseutuyhdistyksen  asioita hoitamaan perustettiin johtokunta, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Uuno Hakola ja sihteeriksi Kalle Rinne. Lestijärven kotiseutuyhdistys  laati lähes 60 vuotta sitten toiminalleen mm. seuraavia tavoitteita:

– herättää  ja kasvattaa pitäjäläisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta
– herättää  paikkakunnan väestössä kiintymystä ja rakkautta kotiseutuun
– herättää harrastuneisuutta kotiseudun entisyyttä ja erikoisluonnetta kohtaan
– kerätä ja tallentaa paikkakunnan menneisyyttä ja sen asukkaiden elämää valaisevaa esineistöä
  sekä siihen  liittyvää tieto- ja  kuva-aineistoa
– suojella pitäjän historiallisia paikkoja ja vaalia sen kulttuurimuistoja

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi pitäjä tarvitsi oman museoalueen. Lestijärvinen monitoimimies Kalle Rinne toimikin ponnekkaasti, jotta Lestijärven kirkonkylälle saataisiin oma museoalue. Näin tapahtui, kun Lestijärven manttaalikunta lahjoitti nykyisen museoalueen kotiseutuyhdistykselle. Lahjoituskirjan päiväys on 8.4.1956. Ensimmäinen museorakennus Lapintalo, museoalueen päärakennus, siirrettiin samana vuonna museoalueelle hirsi hirreltä ja rakennettiin ylös talkoovoimin myös hirsi hirreltä.

Tavoitteidensa mukaan Lestijärven Kotiseutuyhdistys on toiminut vuosien varrella aktiivisesti  ja talkoohengen varassa museoalueen laajentamiseksi  siirtämällä ja ylösrakentamalla sinne vanhoja rakennuksia -aittarivistö on nyt jo hyvinkin merkittävä-, keräämällä museorakennuksien yhteyteen laajan aineiston   entisiä työkaluja,  maatalous- ja metsätyövälineitä  ja muuta lestijärvisten elämää kuvaa esineistöä.

Toinen merkittävä lestijärvisen elämämuodon säilyttäjä ja kuvaaja  on vuosittain jouluksi julkaistava Lestin Mutti -lehti. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1984 lähtien silloisen yhdistyksen puheenjohtajan Harri Kavanterän aloitteesta.  Lehden vuosikerrat sisältävät merkittävän kappaleen  Lestijärven historiaa ja kuvausta  selviytymisestä täällä karulla Peuranmaalla. Niistä löytyy  paljon kuva-aineistoa  ja myös nykypäivää esittävää  niin nuorten kuin varttuneempienkin kynän jäljiltä. Lehti  on odotettu   kotiseudun sanansaattaja, oiva ja korkeatasoinen pienen pitäjän yhteistyön tulos.

Kolmas ja hyvin merkittävä osa yhdistyksen toimintaa on Lestinpäivät. Historian ensimmäistä Lestinpäivää on vietetty Lestijärven  museoalueella 40 vuotta sitten eli heinäkuun puolivälissä 1972. Sitä aikaisemmin oli vietetty kotiseutujuhlia. Ensimmäinen niistä on toteutunut Järvilinnassa maaliskuussa 1964. Tuossa ensimmäisen Lestinpäivän tervehdyssanoissa  opettaja Esko Oksanen toivoi, että Lestinpäivien vietosta syntyisi perinne. Tänä päivänä voi todeta, että Esko  Oksasen toive on  toteutunut täydellisesti. Lestinpäivä on vietetty  vuosittain ja aina saman kaavan mukaan. Museolle kokoonnutaan, on musiikkia, puheita, erilaisia esityksiä, on lounasteltu ja kahviteltu. On tultu läheltä ja kaukaa. Juhla on ollut oiva kotiseutuhengen kohottaja  ja yhteenkuuluvuuden luoja.  Lestinpäivää järjestelyistä vastaavat vuorovuosin Lestijärven kunta ja Lestijärven kotiseutuyhdistys. Tänä päivänä Lestinpäivät -kotiseutujuhla  päättä kokonaisen Lestin juhlaviikon, jota vietetään  heinäkuun alkuviikolla.